Susisafari<\/em> -teoksessa sivistynyt kaupunkitila ja kesytt\u00e4m\u00e4t\u00f6n luonto kohtaavat y\u00f6llisess\u00e4 vaellusesityksess\u00e4. Sen osallistujat kohtaavat kaupungin villin, sosiaalisen pedon n\u00e4k\u00f6kulmasta. P\u00e4\u00e4osassa on susi: hahmo, jonka ristiriitaisuus ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n vertauskuvallista. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 susi on yksi sosiaalisesti kehittyneimmist\u00e4 olennoista. Toisaalta se on my\u00f6s yksi historian vihatuimmista el\u00e4imist\u00e4, johon ihmiskunta on projisoinut kaikki ep\u00e4toivotut piirteens\u00e4. Miten ihmisen ja suden v\u00e4linen konflikti peilautuu ihmisten v\u00e4lille? T\u00e4m\u00e4 kysymys on olennainen maailmassa, jossa vihasta on tullut voimakas poliittinen motiivi.<\/p>\n Tervetuloa villiin seuraan!<\/p>\n Erica Cirino: The People Who Pretend to Be Wolves<\/a>, Citylab 20.3.2018.<\/p>\n Maria S\u00e4k\u00f6: Susisafari-vaellusesityksess\u00e4 katsotaan maailmaa suden n\u00e4k\u00f6kulmasta<\/a>, Skenet 13.03.2014.<\/p>\n Mik\u00e4li olette osallistumassa Susisafarin <\/i>vaellusesitykseen, suosittelemme tutustumista alla olevaan Susitietous<\/a>-osioon, johon olemme ker\u00e4nneet materiaalia susista. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen voitte suorittaa saalistajantutkinnon<\/a>.\u00a0<\/p>\n Susisafarista<\/em> voi nauttia joko osallistumalla itse safariin susilauman j\u00e4senen\u00e4, tai seuraamalla susien mets\u00e4stysretke\u00e4 y\u00f6llisill\u00e4 kaduilla Susisafarin <\/i>p\u00e4\u00e4majasta k\u00e4sin.<\/p>\n https:\/\/vimeo.com\/186992244 \t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\tJohdanto<\/a><\/p>\n Susi eli harmaasusi (Canis lupus)<\/em> on koirael\u00e4imiin kuuluva nis\u00e4k\u00e4s. Se on biologisesti m\u00e4\u00e4riteltyn\u00e4 samaa lajia kuin kesykoira, eli kesykoira ja susi pystyv\u00e4t lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n kesken\u00e4\u00e4n ja tuottamaan lis\u00e4\u00e4ntymiskykyisi\u00e4 j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4. Susi on \u00e4lyk\u00e4s, sosiaalinen ja sopeutuvainen peto- ja laumael\u00e4in.\u00a0<\/p>\n Susia esiintyy nyky\u00e4\u00e4n Pohjois-Amerikassa ja Euraasiassa. Esimerkiksi Englannissa susia ei ole lainkaan ja Espanjassa taas noin 2000 yksil\u00f6\u00e4. Suomessa susi on luokiteltu eritt\u00e4in\u00a0uhanalaiseksi<\/a>\u00a0ja se on\u00a0rauhoitettu<\/a>\u00a0laji. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvion mukaan Suomessa oli t\u00e4m\u00e4n vuoden helmikuun alussa 140 \u2013 155 sutta.<\/p>\n Susisafarin ty\u00f6ryhm\u00e4n n\u00e4ille sivuille kokoama susitietous on ker\u00e4tty julkisista l\u00e4hteist\u00e4 ja asiantuntijoita haastattelemalla. T\u00e4ss\u00e4 joitakin t\u00e4rkeimpi\u00e4 l\u00e4hteit\u00e4mme, joita suosittelemme l\u00e4mpim\u00e4sti, jos haluatte syvent\u00e4\u00e4 susitietouttanne.<\/p>\n \t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\tSuden sukulaiset<\/a><\/p>\n Susi (Canis lupus)<\/em> kuuluu koirael\u00e4inten heimoon, johon kuuluu noin 35 lajia. Koirael\u00e4imi\u00e4 l\u00f6ytyy joka puolelta maailmaa.<\/p>\n Sudet ovat luultavimmin kehittyneet pienest\u00e4, kapeakalloisesta\u00a0Canis lepophagus<\/em> -lajista, joka eli noin 2 \u2013 10 miljoonaa vuotta sitten.\u00a0Sama laji voi olla my\u00f6s kojoottien esi-is\u00e4laji. Lepophaguksien<\/em> fossiileja\u00a0on l\u00f6ydetty muun muassa Texasista.<\/p>\n Sudella on nelisenkymment\u00e4 alalajia. Meille hyvin tuttu suden alalaji on Canis lupus familiaris<\/em> eli koira, joka on kehittynyt kesyyntym\u00e4ll\u00e4 sudesta viimeisten muutamien kymmenien\u00a0tuhansien vuosien aikana. Koirista villiintym\u00e4ll\u00e4 taas on kehittynyt Canis lupus dingo<\/em>, jota tavataan Kaakkois-Aasiassa ja Australiassa.<\/p>\n Kuvat: Wikipedia<\/em><\/p>\n \t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\tElinymp\u00e4rist\u00f6<\/a><\/p>\n P\u00e4\u00e4asiallinen suden elinpaikka on pohjoinen havumets\u00e4 m\u00e4ntyineen, kuusineen, pihtoineen ja lehtikuusineen. Susi viihtyy siell\u00e4 miss\u00e4 sen p\u00e4\u00e4ravinto, hirviel\u00e4imet, viihtyv\u00e4t.<\/p>\n Sudelle\u00a0sopivia\u00a0elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 on kuitenkin runsaasti. Sutta tavataan pohjoisella pallonpuoliskolla arktisilta tundrilta arabian niemimaan kuiville aavikoille saakka. Levinneisyytt\u00e4\u00a0<\/em>rajoittaa useimmiten ihmisen toiminta. Vahvin susikanta on siell\u00e4, miss\u00e4 suden n\u00e4k\u00f6kulmasta ik\u00e4v\u00e4t kohtaamiset ihmisen kanssa ovat v\u00e4h\u00e4isimpi\u00e4.<\/p>\n Susien levinneisyys Euroopassa. Kuva: Tunturisusi.com<\/p>\n \t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\tRuumiinrakenne ja aistit<\/a><\/p>\n Fennoskandian alueella aikuisen suden paino on yleens\u00e4 30-45 kiloa. Uros on jonkin verran\u00a0naarasta\u00a0kookkaampi. Suden olomuoto muistuttaa n\u00e4k\u00f6ns\u00e4 ja kokonsa puolesta suurta pystykorvaista koiraa, jonka takia se usein sekoitetaan mm. siperian huskyyn.<\/p>\n Susi on rakenteeltaan solakka ja vahva. Susi on kehittynyt kest\u00e4v\u00e4ksi ja ketter\u00e4ksi varvasjuoksijaksi. Juoksutehokkuuden optimoimiseksi kyyn\u00e4rvarsi on lukittunut siten, ett\u00e4 sen kiertoliike on mahdoton (ranne ei k\u00e4\u00e4nny). Lumessa kulkiessaan susi pystyy levitt\u00e4m\u00e4\u00e4n varpaansa.<\/p>\n Vahvalla purentavoimallaan susi pystyy murtamaan useimmat luut. Pitkien kulmahampaidensa avulla susi saa saalisel\u00e4imest\u00e4 pit\u00e4v\u00e4n otteen. Suden aivot ovat huomattavasti kesykoiran aivoja suuremmat.<\/p>\n Susien v\u00e4ritys vaihtelee valkoisesta kermaan, okraan, ruskeaan ja mustaan. Talviturkki on eritt\u00e4in l\u00e4mmin\u00a0tihe\u00e4n pohjakarvan ansiosta. Susi voi hyvin lev\u00e4t\u00e4 -40 asteen l\u00e4mp\u00f6tilassa k\u00e4\u00e4riytym\u00e4ll\u00e4 ker\u00e4lle ja laittamalla h\u00e4nt\u00e4ns\u00e4 peitoksi kuonon p\u00e4\u00e4lle, jolloin l\u00e4mm\u00f6nhukka on minimaallinen.<\/p>\n Sudella on eritt\u00e4in tarkka kuulo. Se pystyy hyviss\u00e4 olosuhteissa kuulemaan toisten susien ulvonnan mets\u00e4ss\u00e4 noin 10 kilometrin p\u00e4\u00e4st\u00e4 ja avoimessa maastossa jopa 16 kilometrin p\u00e4\u00e4st\u00e4. Susi pystyy my\u00f6s paikallistamaan \u00e4\u00e4nen l\u00e4hteen hyvin.<\/p>\n Suden hajuaisti on erinomainen, se on todenn\u00e4k\u00f6isesti\u00a0keskeisin sen aisteista. Susi pystyy esimerkiksi erottamaan kumpaan suuntaan hajuj\u00e4lkien j\u00e4tt\u00e4j\u00e4 on edennyt ja haistamaan saalisel\u00e4imen parin kilometrin p\u00e4\u00e4st\u00e4. Hajuaistilla on suuri merkitys paitsi mets\u00e4styksess\u00e4, my\u00f6s susien keskin\u00e4isess\u00e4 kommunikaatiossa. Jopa miljoona kertaa ihmist\u00e4 herkemm\u00e4n hajuaistin kaikkia ulottuvuuksia voi vain kuvitella.<\/p>\n Suden silm\u00e4 havaitsee tarkasti liikkeen. Susi n\u00e4kee \u201dnopeammin\u201d kuin ihminen. T\u00e4m\u00e4 on todettu kokeissa, joissa susi n\u00e4kee ihmisen yht\u00e4jaksoisena n\u00e4kem\u00e4n valon v\u00e4lkkyv\u00e4n\u00e4. Sudet eiv\u00e4t luultavasti n\u00e4e tarkasti kovinkaan kauas, mutta h\u00e4m\u00e4r\u00e4n\u00e4k\u00f6 on hyv\u00e4. Tutkittua tietoa suden mahdollisesta v\u00e4risokeudesta ei ole, mutta tiedet\u00e4\u00e4n ett\u00e4 se erottaa v\u00e4reist\u00e4 parhaiten punaisen ja keltaisen.<\/p>\n \t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\tPentuvaihe<\/a><\/p>\n Sudenpentuja syntyy keskim\u00e4\u00e4rin nelj\u00e4st\u00e4 kuuteen. Vastasyntyneet ovat sokeita ja kuuroja, ja t\u00e4ysin riippuvaisia emostaan. Kun emo keskittyy imett\u00e4miseen, sen ruokkimisesta huolehtivat is\u00e4susi ja muut lauman j\u00e4senet.<\/p>\n Pentujen silm\u00e4t aukeavat noin parin viikon ik\u00e4isin\u00e4. Niiden aistit ja koordinaatiokyky kehittyv\u00e4t nopeasti. Pennut oppivat tunnistamaan laumansa j\u00e4seni\u00e4 ja hakevat niiden huomiota. Mik\u00e4li pennut seikkailevat liian kauaksi pes\u00e4st\u00e4, emo kantaa ne niskasta takaisin.<\/p>\n Emo vieroittaa pentunsa 5-9 viikon ik\u00e4isen\u00e4. Kun pennut eiv\u00e4t ole en\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin riippuvaisia naaraan ruokinnasta, osallistuu emokin j\u00e4lleen saalistamiseen. T\u00e4m\u00e4 j\u00e4lkeen naaras ja uros huolehtivat pennuista tasapuolisemmin, ja my\u00f6s muut lauman j\u00e4senet kantavat niille ruokaa. Pentuja vartioi aina joku vanhemmista lauman j\u00e4senist\u00e4, ns. lastenvahti, joka on usein edellisen vuoden pentueesta laumaan j\u00e4\u00e4nyt yksil\u00f6.<\/p>\n Sudenpennut ovat leikkisi\u00e4. Ne leikkiv\u00e4t hippaa, painia ja kukkulan kuningasta. T\u00e4m\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 niiden liikkumista ja saalistuksessa tarvittavia taitoja. Leikki on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 osassa sosiaalisten taitojen oppimisessa.<\/p>\n Noin nelj\u00e4n kuukauden ik\u00e4isin\u00e4 sudenpennut osallistuvat ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa susilauman saalistusretkiin. T\u00e4ysikasvuisia sudet ovat noin vuoden i\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n Wolf feed the puppies. Lupa \u201drigurgita\u201d (alimenta) i cuccioli. Fauna selvatica (Canis lupus) -Youtubevideo linkitetty osoitteesta:\u00a0http:\/\/www.youtube.com\/watch?v=7udgOVExzg4<\/a>, k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lt\u00e4 Masssimo Colombari.<\/em><\/p>\n \t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\tLauma<\/a><\/p>\n Susi on sosiaalinen el\u00e4in. Sen laumarakennetta voi kuvailla perheen\u00e4, jonka j\u00e4senin\u00e4 ovat lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 pari sek\u00e4 niiden eri-ik\u00e4iset j\u00e4lkel\u00e4iset. Lauman koko vaihtelee yleens\u00e4 kolmesta viiteentoista, mutta laumat voivat olla suurempiakin. Yksin\u00e4iset sudet ovat useimmiten vaeltavia nuoria yksil\u00f6it\u00e4.<\/p>\n Toisin kuin monet muut suurpedot, kohtelevat sudet parinmuodostuksen aikana toisiaan varsin hell\u00e4sti ja hienotunteisesti. Susiperhe syntyy, kun susipari l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tulevalle laumalleen soveliaan alueen reviiriksi. Reviiri on halkaisijaltaan noin 40 kilometri\u00e4, ja se merkit\u00e4\u00e4n hajumerkein, joita on keskim\u00e4\u00e4rin parinsadan metrin v\u00e4lein. Reviiri\u00e4 ja lauman j\u00e4seni\u00e4 puolustetaan muilta susilta, eik\u00e4 perheeseen yleens\u00e4 hyv\u00e4ksyt\u00e4 ulkopuolisia susia.<\/p>\n Sudella mainitaan usein olevan tiukka laumansis\u00e4inen arvoj\u00e4rjestys. Lauman ylinn\u00e4 on johtava nk. alfa-pari, ja arvoj\u00e4rjestyksess\u00e4 alimpina ovat nuorimmat yksil\u00f6t. Susia havainnoineet tutkijat ovat kuitenkin huomanneet suhteellisen v\u00e4h\u00e4n k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, joka ilmaisee yksil\u00f6n ylemmyytt\u00e4 toiseen n\u00e4hden. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n jatkuvaa kamppailua johtaja-asemasta ei susilla esiinny. Arvoj\u00e4rjestyksen sijaan voisikin puhua lauman j\u00e4senien eri rooleista tai sosiaalisesta asemasta. Alfa-naaraan ja alfa-koiraan sijasta voi puhua lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4st\u00e4 naaraasta ja lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4st\u00e4 koiraasta, tai vaikkapa emosudesta ja is\u00e4sudesta.<\/p>\n \t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\tKommunikointi<\/a><\/p>\n Susien kommunikointi on monimuotoinen kokonaisuus, joka muodostuu eleist\u00e4, \u00e4\u00e4nist\u00e4, hajuista ja kosketuksista. Viestinn\u00e4ll\u00e4 edistet\u00e4\u00e4n susien v\u00e4list\u00e4 yhteistoimintaa sek\u00e4 ehk\u00e4ist\u00e4\u00e4n turhia konflikteja.<\/p>\n Suden ruumiinasento ja ryhti kertovat paljon sen mielentilasta. Elekielen kirjon muodostaa laaja yhdistelm\u00e4 erilaisia ruumiin, h\u00e4nn\u00e4n ja korvien asentoja ja liikkeit\u00e4. My\u00f6s silmien ja suun ilmeet kertovat suden mielenliikkeist\u00e4 ja aikomuksista. P\u00e4\u00e4osin susien el\u00e4m\u00e4 laumassa on rauhaisaa, mutta silloin t\u00e4ll\u00f6in ajaudutaan ristiriitatilanteisiin. Ristiriitatilanteista pyrit\u00e4\u00e4n selvi\u00e4m\u00e4\u00e4n lepyttelem\u00e4ll\u00e4 ja rituaalinomaisella k\u00e4yt\u00f6ksell\u00e4. My\u00f6s tilanteen k\u00e4rjistyess\u00e4 yhteenottoon, noudatetaan rituaalinomaista kaavaa, jolloin vahinkoja syntyy vain harvoin.<\/p>\n Susien \u00e4\u00e4ntely muodostuu ulinoista, vikin\u00f6ist\u00e4, vinkunoista, ulvahteluista, murisemisesta, haukkumisesta ja ulvomisesta. Haukkuminen liittyy l\u00e4hinn\u00e4 pentujen kommunikointiin. Susi tervehtii toista sutta vikisem\u00e4ll\u00e4 yst\u00e4v\u00e4llisesti. Matalilla ja vain l\u00e4helle kuuluvilla vuh-\u00e4\u00e4nill\u00e4 susi voi varoittaa muita l\u00e4hestyv\u00e4st\u00e4 uhkasta.<\/p>\n Ulvomalla susi pyrkii viestim\u00e4\u00e4n kauas. Sudet k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ulvontaa hakeutuessaan erill\u00e4\u00e4n ollessaan takaisin perheenj\u00e4sentens\u00e4 luo. Ulvonnalla on merkityst\u00e4 my\u00f6s susiperheen yhteenkuuluvuuden tunteen lis\u00e4\u00e4misess\u00e4. Sudet saattavat esimerkiksi her\u00e4tess\u00e4\u00e4n ulvoa hyv\u00e4t huomenet toisilleen. Ulvoessaan laumana sudet k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t eri s\u00e4velkorkeuksia, jolloin susilauma kuulostaa helposti todellista suuremmalta. Ihmisten l\u00e4heisyydess\u00e4 sudet ovat varovaisempia ulvomisessa, jotta niiden sijainti ei paljastuisi.<\/p>\n \t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\tLiikkuminen<\/a><\/p>\n Suden liikkumista motivoivat p\u00e4\u00e4asiassa saalistus ja reviirin yll\u00e4pito. Susi kiert\u00e4\u00e4 reviiri\u00e4\u00e4n laajasti uusien hajumerkkej\u00e4\u00e4n ja etsien saalista. Reviirin koko m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy ravinto- ja susitiheyden mukaan. Suomessa reviirin koko on keskim\u00e4\u00e4rin noin 800 neli\u00f6kilometri\u00e4.<\/p>\n Sudelle tyypillisin liikkumistapa on kevyt ja irtonainen ravi. Liikkuessaan susi havainnoi tarkasti ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n. Matkatessaan susi voi jolkottaa kahdeksan kilometrin tuntivauhdilla pitki\u00e4kin matkoja. Nopeimmillaan se kykenee jopa 70 kilometrin tuntivauhtiin. Susi on nopea ja ketter\u00e4 liikkeiss\u00e4\u00e4n ja kykenee seitsem\u00e4n metrin loikkiin.<\/p>\n S\u00e4\u00e4ll\u00e4 on vain v\u00e4h\u00e4inen vaikutus suden liikkumiseen. Susi liikkuu p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4kin, mutta p\u00e4\u00e4asiassa h\u00e4m\u00e4r\u00e4n aikaan ja y\u00f6ll\u00e4. Keskim\u00e4\u00e4rin susi liikkuu noin 20 kilometri\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Pisimmill\u00e4\u00e4n sen p\u00e4iv\u00e4matka voi olla jopa 70 kilometrin mittainen. Uusia reviirej\u00e4 hakiessaan nuoret sudet voivat vaeltaa yli tuhannen kilometrin matkoja.<\/p>\n \t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\tRavinto<\/a><\/p>\n Suden ruokavalio riippuu paljolti siit\u00e4 millaisia hirviel\u00e4imi\u00e4 ja millaisia muita saalisel\u00e4imi\u00e4 sen reviirin alueella el\u00e4\u00e4. Suomalainen susi sy\u00f6 enimm\u00e4kseen hirve\u00e4, mutta se k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ravintonaan my\u00f6s valkoh\u00e4nt\u00e4kauriita, poroja, mets\u00e4peuroja sek\u00e4 monia pienempi\u00e4 nis\u00e4k\u00e4slajeja, kuten majavia, myyri\u00e4, j\u00e4niksi\u00e4 ja lintuja. Susi sy\u00f6 jonkin verran my\u00f6s marjoja ja ruohoja.<\/p>\n Suden p\u00e4ivitt\u00e4isen ravinnon m\u00e4\u00e4r\u00e4 vaihtelee paljon. Susi selvi\u00e4\u00e4 sy\u00f6m\u00e4tt\u00e4 yli viikon ajan, mutta toisaalta se voi sy\u00f6d\u00e4 kerralla jopa kymmenen kiloa lihaa. Suden on arvioitu sy\u00f6v\u00e4n keskim\u00e4\u00e4rin 3-5 kiloa lihaa p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kohden. Susilauma j\u00e4\u00e4 usein ison saalishaaskansa l\u00e4hist\u00f6lle useiksi p\u00e4iviksi. Mik\u00e4li ruokaa j\u00e4\u00e4 yli, susi voi piilottaa sit\u00e4 my\u00f6s omiin ruokak\u00e4tk\u00f6ihins\u00e4.<\/p>\n Hirvi (Alces alces) \t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\tSaalistaminen<\/a><\/p>\n Sudet viritt\u00e4ytyv\u00e4t saalistamiseen lauman keskin\u00e4isell\u00e4 hippaleikill\u00e4, jossa yksi susista on saaliin roolissa ja muut saalistajia. Susilauma saattaa my\u00f6s ulvoa yhdess\u00e4 ennen saalistuksen alkua, ehk\u00e4 saadakseen saalisel\u00e4imet liikkeelle.<\/p>\n Susilla saattaa olla opittuja saalistusperinteit\u00e4, jotka vaikuttavat niiden saalistamisen tapaan. Kokeneet sudet opastavat nuorempiaan. Saalistaessaan sudet kommunikoivat kesken\u00e4\u00e4n katseen avulla, toimien hallitusti ja yhteisty\u00f6ll\u00e4. Kun susilauma on havainnut tarkkoine aisteineen hirven, se l\u00e4hestyy sit\u00e4 varovasti, yritt\u00e4en pysy\u00e4 huomaamattomana mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n. Sudet punnitsevat saaliin puolustuskyvyn ja toimivat sen mukaan. Kun saalis l\u00e4htee karkuun, l\u00e4htev\u00e4t sudet sitke\u00e4\u00e4n takaa-ajoon. Sudet k\u00e4yv\u00e4t yleens\u00e4 kiinni saaliin takap\u00e4\u00e4h\u00e4n, heikent\u00e4en sit\u00e4 puremilla. Kun saalis saadaan pys\u00e4ytetty\u00e4, se tapetaan puremalla p\u00e4\u00e4nalueelle ja kaulaan.<\/p>\n Jos saalis on riitt\u00e4v\u00e4n suuri, ruokailevat kaikki lauman j\u00e4senet samanaikaisesti. Pienempien saaliiden kohdalla lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 pari aloittaa ruokailun. Saaliinjaossa viimeisen\u00e4 tulevat nuoret, lapsenhoitajiksi j\u00e4\u00e4neet sudet. T\u00e4ll\u00f6in ne pyrkiv\u00e4t saaliille ilmaisten lepyttelyrituaaleja, esimerkiksi liikkumalla hyvin matalana ja korvat luimussa.<\/p>\n Kantaesityksen sek\u00e4 sit\u00e4 edelt\u00e4neen esitysdemonstraation ty\u00f6ryhm\u00e4: Eeva Kemppi, Esa Kirkkopelto, Lauri Kontula, Minja Mertanen, Outi Condit, Antti Halonen, Timo Jokitalo, Anton Krylov, Jaakko Ruuska sek\u00e4 Daniel Boy (Invisible Playground) ja Christiane H\u00fctter (Invisible Playground).<\/p>\n Susisafarin <\/i>suunnitteluty\u00f6h\u00f6n vuonna 2014 ovat lis\u00e4ksi osallistuneet: Kati Korosuo, Pyry K\u00e4\u00e4ri\u00e4, Sanni Priha, Paula Tella ja Miikka Tuominen<\/p>\n Susisafari <\/i>kantaesitettiin 16.-18.10.2014 Hampurissa NordWind -festivaalilla (Kampnagel), jota edelsi demoesitys Helsingiss\u00e4 15.3.2014.<\/p>\n Lis\u00e4ksi Susisafaria <\/i>on esitetty Jyv\u00e4skyl\u00e4n kes\u00e4 -festivaalilla 10.7.2021, Italiassa Il Giardino delle Esperidi -festivaalilla 16.7.2016, Teatteri ILMI \u00d6:ll\u00e4 Helsingiss\u00e4 \u00a028.10.2016, Lahden kansanopistolla 4.-5.11.2016, Kulttuurikeskus Vernissassa Vantaalla 11.11.2016, Baltic Circle -festivaalilla Helsingiss\u00e4 18.11.2016, The Access Point Festivaalilla Pietarissa, Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 4.-5.8.2017, Little Rebellions -festivaalilla Aarhusissa, Tanskassa 25.-26.8.2017, Dansehallernessa K\u00f6\u00f6penhaminassa, Tanskassa 1.-2.9.2017 sek\u00e4 Brighton Fringe -festivaalilla Iso-Britanniassa 4.-10.5.2018.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" SUSISAFARI Kuva Jaakko Ruuska MILLAISTA ON OLLA VILLI? KOE Y\u00d6LLINEN KAUPUNKI TOISISSA TILOISSA -KOLLEKTIIVIN SUSILAUMAN J\u00c4SENEN\u00c4! Susisafari -teoksessa sivistynyt kaupunkitila ja kesytt\u00e4m\u00e4t\u00f6n luonto kohtaavat y\u00f6llisess\u00e4 vaellusesityksess\u00e4. Sen osallistujat kohtaavat kaupungin villin, sosiaalisen pedon n\u00e4k\u00f6kulmasta. P\u00e4\u00e4osassa on susi: hahmo, jonka ristiriitaisuus ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n vertauskuvallista. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 susi on yksi sosiaalisesti kehittyneimmist\u00e4 olennoista. Toisaalta se on my\u00f6s … Read more<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_eb_attr":"","generate_page_header":"","footnotes":""},"class_list":["post-352","page","type-page","status-publish"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/toisissatiloissa.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/352","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/toisissatiloissa.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/toisissatiloissa.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/toisissatiloissa.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/toisissatiloissa.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=352"}],"version-history":[{"count":14,"href":"https:\/\/toisissatiloissa.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/352\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5336,"href":"https:\/\/toisissatiloissa.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/352\/revisions\/5336"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/toisissatiloissa.net\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=352"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}KIRJOITUKSIA JA ARVIOITA<\/strong><\/h3>\n
SAFARIN OSALLISTUJILL<\/strong>E<\/h3>\n
SAFARIA VOI SEURATA MY\u00d6S P\u00c4\u00c4MAJASSA
<\/strong><\/h3>\n
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\tKuva Paula TellaKuva Paula TellaKuva Paula TellaKuva Paula TellaKuva Paula Tella
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\tPrevious
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\tNext<\/p>\nSUSITIETOUTTA<\/h3>\n
\n
\n
![\"Alt](\"http:\/\/toisissatiloissa.net\/wp-content\/uploads\/2014\/01\/250px-Arcticfox-3.jpg\")
<\/a><\/dt>\n\n
![\"\"](\"http:\/\/toisissatiloissa.net\/wp-content\/uploads\/2014\/01\/250px-Asian_red_dog.jpg\")
<\/a><\/dt>\n\n
![\"\"](\"http:\/\/toisissatiloissa.net\/wp-content\/uploads\/2014\/01\/250px-Bush_dog.jpg\")
<\/a><\/dt>\n\n
![\"\"](\"http:\/\/toisissatiloissa.net\/wp-content\/uploads\/2014\/01\/250px-Canis_lupus_laying.jpg\")
<\/a><\/dt>\n\n
![\"\"](\"http:\/\/toisissatiloissa.net\/wp-content\/uploads\/2014\/01\/250px-Coyote2008.jpg\")
<\/a><\/dt>\n\n
![\"\"](\"http:\/\/toisissatiloissa.net\/wp-content\/uploads\/2014\/01\/250px-Dingo2.jpg\")
<\/a><\/dt>\n\n
![\"\"](\"http:\/\/toisissatiloissa.net\/wp-content\/uploads\/2014\/01\/250px-Finnish_Spitz_600.jpg\")
<\/a><\/dt>\n\n
![\"\"](\"http:\/\/toisissatiloissa.net\/wp-content\/uploads\/2014\/01\/250px-Fuchs_Profil.jpg\")
<\/a><\/dt>\n\n
![\"\"](\"http:\/\/toisissatiloissa.net\/wp-content\/uploads\/2014\/01\/250px-Golden_Jackal_sa02.jpg\")
<\/a><\/dt>\n\n
![\"\"](\"http:\/\/toisissatiloissa.net\/wp-content\/uploads\/2014\/01\/250px-Lightmatter_African_painted_dog.jpg\")
<\/a><\/dt>\n\n
![\"\"](\"http:\/\/toisissatiloissa.net\/wp-content\/uploads\/2014\/01\/250px-Maned_wolf-aguara_guazu.jpeg\")
<\/a><\/dt>\n\n
![\"\"](\"http:\/\/toisissatiloissa.net\/wp-content\/uploads\/2014\/01\/250px-Marderhund.jpg\")
<\/a><\/dt>\n\n
![\"\"](\"http:\/\/toisissatiloissa.net\/wp-content\/uploads\/2014\/01\/250px-Otocyon_megalotis_Namibia.jpg\")
<\/a><\/dt>\n\n
![\"\"](\"http:\/\/toisissatiloissa.net\/wp-content\/uploads\/2014\/01\/250px-Urocyon_cinereoargenteus_grayFox_fullFace.jpg\")
<\/a><\/dt>\n![\"Susien](\"http:\/\/toisissatiloissa.net\/wp-content\/uploads\/2014\/01\/euroopansudet.png\")
<\/a><\/p>\nRuumiinrakenne<\/h3>\n
Aistit<\/h3>\n
![\"Frank_Vassen_hirvi\"](\"http:\/\/toisissatiloissa.net\/wp-content\/uploads\/2014\/01\/Frank_Vassen_hirvi-300x269.jpg\")
<\/a><\/p>\n
Kuva: Frank.Vassen (Flickr CC 2.0)<\/p>\nTY\u00d6RYHM\u00c4<\/strong><\/h3>\n
ESITETTY<\/strong><\/h3>\n